Syyskesän kukkasia

Tällä kertaa ei mitään käsitöihin liittyvää. Kiitos ja anteeksi.

Otin viime viikonloppuna paljon kuvia kotikodin pihapiiristä. Täällä kerrostalossa asuessa ei pääse nuuhkimaan syysleimuja tai keräilemään viinimarjoja, joten nekin asiat piti tietysti hoitaa noiden parin päivän aikana, kun olimme käymässä kotikonnuilla. Ehdin myös käydä avokin kummitytön synttäreillä, vierailla oman kummipoikani luona, nähdä kavereita ja sukulaisia, ihmetellä maalaismarkkinoilla ihmisvilinää, rentoutua mökillä, syödä marjoja (ja kerätä niitä mukaan) ja käydä mustikassa. Moneen sitä ihminen repeää kun oikein tahtoo. :)

Tässä hieman väriloistoa:

Punaisia viinimarjoja oli paljon.

Krassi on todella upean värinen kukka.

Olikos tämä petunia?

Tomaatit ovat alkaneet jo punastua. Söin yhden. Makoisa oli.

Ruiskukka. Ihan uskomattoman upean värinen.

Aah, syysleimuja. Tunsin kerran niiden tuoksun nenässäni, vaikka kukkia ei näkynyt lähimaillakaan. Eikä tainnut olla vielä edes kukinta-aika. Näitä on joskus saatava myös omaan pihaan. Ensin on tietysti saatava se piha.

Voi jestas. Ei miusta taida olla ikuisesti asumaan kerrostalossa. Onneksi ikkunalaudalla on ruukkubasilikaa ja chilin taimia, ne vähän lievittävät tämän multasormen kasvimaankaipuuta. :)

Synttärilahjoja

Äiskällä oli synttärit toukokuussa ja iskällä kesäkuussa. Kävimme avokin kanssa Kreikan-matkan jälkeen kotikonnuilla, mutta siiheksi en ollut ehtinyt tehdä mitään lahjoja, koska yritin silloin ennen matkaa neuloa ahkerasti pitsineuletakkia. Kävimme viime viikonloppuna pikavisiitillä kotikotona. Nyt miulla oli viemisiä. :)


Äiskälle tekemässäni hiuspannassa on sama pitsimalli kuin valkoisessa pitsineuletakissakin. Veljellä on tässä kuussa synttärit, joten hänelle ja iskälle virkkasin tuollaiset kännykkäpussit. Voi olla, ettei niille ole hirveästi käyttöä, mutta miehille on niin vaikeaa keksiä lahjoja. Ei viitsi aina tehdä sukkia. :) Ja nuo olivat ihanan nopeat tehdä, toisen tein autossa. Napit vein äiskän nappilaatikosta. ;)

Mainitsenpa minäkin, että edustimme kolmisen viikkoa sitten Vaasan kaupunginkirjaston neulekahvilaa Stundarsin käsityöläispäivillä. Sää oli mitä mainioin, ihmisiä kävi paljon katselemassa töitämme, ja seura oli aivan loistavaa. Kivaa oli!


Roosa tunika on edelleen puikoilla ja edistyy tuskastuttavan hitaasti. Taisin joskus vannoa, etten enää ikinä tee ohuesta puuvillalangasta mitään, ainakaan paitaa, ainakaan isoa paitaa. Mutta se taisi unohtua jossain vaiheessa...

Otin muuten kotikotona pihapiiristä paljon kuvia. Palaan niiden tiimoilta asiaan ehkä jo huomenissa.

Eksyin Ravelryn ihmeelliseen maailmaan

Vietin koko lauantaiaamun Ravelryn sivuilla. Olin jo aiemmin kirjautunut sivuille, mutta nyt vasta ehdin tutustua niihin tarkemmin. Voi että, siellähän on vaikka mitä! Yritän nyt jatkossa panna neulomukseni myös sinne. Minut tosiaan löytää sivuilta nimellä Villis.

Otsikko yrittää kömpelösti vihjata, että katsoin eilen ensimmäisen jakson sarjasta "Eksyin Jane Austenin maailmaan" ja ihastuin ikihyviksi. :)

27

Synttärit. Mikä ihana (teko)syy lahjoa itseään langoilla! :)

Pirkkalankaa Tampereen-matkalta.

Kaikki rakkaat ovat kaukana, mutta onneksi on puhelin ja facebook. Päivän kruunasi avokin veljentyttären puhelimessa laulama onnittelulaulu. Niin herttaista!


Vietän illan itsetehdyn sushiannoksen, punaviinilasillisen, eilen neuletapaamisessa aloitetun (tai puretun ja aloitetun) tunikaneuleen ja tuoreiden mansikoiden parissa. Niin, ja Terry Pratchettin.* Oh, joy.

*Ajattelin vihdoin katsoa digiboksilta Pratchettin kirjaan pohjautuvan elokuvan. En ole vieläkään kyllästynyt graduni materiaaliin, kuvitelkaa! Kirjailijan verbaalinen iloittelu on kyllä jotakin aivan uskomatonta. Tutustukaa, jos ette ole vielä sitä tehneet. Olen tainnut harrastaa tätä aivopesua jo ainakin kerran aiemminkin... ;)

Pitsineuletta

Tässä tää nyt olis. Kyllä tässä menikin aikaa, vaikka ihan simppeli olikin. Yksinkertainen pitsineule jäi helposti mieleen, joten tätä pystyi tosiaan neulomaan telkkarin ääressä. Mutta kuten jo aiemmin mainitsin, en ole täysin tyytyväinen tähän. Kappaleet näyttivät koko ajan ihan sopivilta, mutta kun ompelin neuleen kokoon, se olikin yhtäkkiä ihan valtava. Kappaleet varmaan kasvoivat ommellessa, muuta selitystä en keksi. Siis eihän ne mitenkään voineet olla alusta asti liian isot, kyllä mie ainakin silmämääräisesti mittailin. ;) No suurin syy taitaa olla se, että käytin eri lankaa kuin mallissa. Sen vuoksi jouduin muokkailemaan mittoja aika reilustikin. Kuvat ovat aika surkeita, sori.

Malli: Novitan Pitsineuleinen jakku, vuosi ja numero jäi merkkaamatta kun otin kopion lehdestä

Lanka: Sportimo, noin 450 g

Voihan tätä ainakin kotona pitää, jos ei viitsi ihan kylille asti lähteä. Lanka on mukavan pehmeää ja lämpimän tuntuista. Ehkä mie itsekin lämpenen tälle ajan myötä. :)

Ihanaa puuvillaa, lallallaa

Kuvitelkaa tähän sellainen tyttömäinen riemunkiljahdus. Mie nimittäin omistan nyt 14 kerää Novitan Luxus Cottonia! Sain tänään neuletapaamisessa vinkin (kiitos!), että Citymarketissa on edullisia lankoja. Otin vinkistä vaarin ja käväisin kaupassa - enkä tosiaan lähtenyt kotiin tyhjin käsin. Pengoin alekoria varmaan kymmenen minuuttia ja lopulta löysin tarvittavan määrän vihreää Cottonia. Haluaisin tehdä tällaisen ihanan mekon, jos langanmenekki ja mitat edes jotenkuten täsmäisivät Cottonin kanssa. Tällä kertaa taidan ihan oikeasti tehdä mallitilkun. :)

Taustalla näkyvät Tennesseet tahtoivat kans mukaan, enkä mie raaskinut jättää niitä kauppaan. Niillekin olisi jo vaikka mitä suunnitelmia, mutta taidan kuitenkin ensin keskittyä muihin projekteihin.

Pitsineuletakki valmistui, mutta siitä ei tullut ihan niin kivaa kuin olin toivonut. Palaan sen tiimoilta myöhemmin asiaan kuvien kanssa. Pari pienempää työtä on ehtinyt valmistua tässä välissä, mutta toinen niistä on hyshys-juttu, enkä siten uskalla paljastaa sitä toistakaan, koska se on melkein samanlainen.

Lomatunnelmia

Valkoinen pitsineuletakki ei sitten valmistunutkaan ajoissa työkiireiden vuoksi. Mutta eipä tuolla ollut niin väliä, Kefaloniassa oli niin lämmin, että neuletakki olisi saattanut olla sinne liian kuuma. Neule on edelleen puoltatoista hihaa vailla. Nyt miulla pitäisi kuitenkin olla taas aikaa neuloa. :)


Kefaloniassa oli ihanaa. Aurinkoa, kukkia, rantoja, meri, kukkia, vuoria, tavernoita, kukkia... Vuokrasimme skootterin kolmeksi päiväksi ja ajelimme sillä pitkin saarta. Se oli kyllä tosi hyvä investointi, kävimme paikoissa, jonne ei olisi tullut jalkaisin tai bussilla mentyä, ja saimme muutenkin mennä ja tulla oman aikataulumme mukaisesti. Kävimme myös yhtenä päivänä melomassa kajakilla. Sekin oli elämys! Sinä päivänä tuuli aika hurjasti, joten alussa vähän hirvitti, mutta kun olimme päässeet mereen (suoraan aaltoja päin vain, huh), vaikein olikin jo takana. Lounaaksi maistuivat leipä, tsatsiki, tomaatit ja vesimeloni. Vesi oli uskomattoman kirkasta!


En ottanut neulomista mukaan reissuun, koska ajattelin, etten ehdi kuitenkaan syventyä mihinkään. Enkä olisi varmaan paljon ehtinytkään. Olimme melkein koko ajan menossa jonnekin. Ennen reissua ehdin neuloa pienen pussukan mp3-soittimelleni, mutta siitä en taida ottaa kuvaa, koska lopputulos ei ole kovin hääppöinen...


Reissussa rähjääntyy ja niin edelleen. Onnistuimme molemmat saamaan loman jälkeen jonkun kesäflunssan. Toivottavasti flunssa väistyy pian, sillä ajattelimme mennä juhannuksena vaeltamaan. Sitä ennen aion kuitenkin ehtiä myös neuloa. Onneksi neuletakin pitsikuvio on helppo, joten tekelettä voi hyvin neuloa samalla kun katselee telkkaria. Valkoinen väri on alkanut vähän tympäistä... Mutta sehän tarkoittaa vain sitä, että neule täytyy saada nopeasti valmiiksi. :)