24. toukokuuta 2012

Muotimietteitä

En ole koskaan seurannut orjallisesti muotia, saati sitten noudattanut sen oppeja käytännössä. Ostin ensimmäiset pillifarkut vasta viime kesänä, kun olin saanut pari kiloa vyötäröltä pois, mutta en ole pitänyt niitä kuin pari kertaa (ja nyt nekin pari kiloa ovat tulleet takaisin, joten farkut saavat odottaa kaapissa parempia aikoja). Ballerinat ovat nättejä, mutta jostain syystä ne eivät vain kestä jaloissani, jos niissä ei ole remmejä. Ja muutenkin miulla on sen verran pieni jalka, että sopivia kenkiä on vaikea löytää. Lastenosastolta löytyy, mutta ne ovat sitten melkein aina koristeltu rusetein. Ömn. Ei kiitos. Ikimuodikkaat korkkarit ovat ihania, mutta eihän niiden kanssa uskalla lähteä liikenteeseen, kun alla on maastopyörä ja keskustassa neljän ruuhka. Se olisi sulaa hulluutta. (Mutta tämä menee nyt kyllä käytännöllisyyden piikkiin.) Legginsejä en ole ikinä oppinut pitämään. Omistan vain paksuja tuubihuiveja, vaikka trikookankaasta tehdyt voisivat olla keväisin ja syksyisin paljon käytännöllisempiä. Isot aurinkolasit olivat olleet pinnalla jo parin vuoden ajan, ennen kuin uskaltauduin ostamaan itselleni sellaiset - Tiimarista tosin. Ajattelin, että parin euron ostos ei harmittaisi niin paljon, jos en sitten oppisikaan pitämään niitä. Mutta opinhan mie, ja nyt en enää pois vaihtaisi. Kiva, kun aurinko ei paista sivulta silmiin. Pidän isoja lasejani varmaan vielä silloin, kun ne ovat täysin poissa muodista. Eli luultavasti jo nyt. En tiedä. ;)

Monet muotivaatteet ovat sellaisia, että ne näyttävät kyllä tosi kivoilta - jonkun toisen päällä. Tai sitten huomaan vasta vuosien päästä, että hei tämähän onkin aika jännä vaate, voisihan sitä kokeilla.

Taidan siis olla vähän hitaasti lämpenevää sorttia muodin suhteen. Sama pätee suosittuihin neuleohjeisiin. Esimerkiksi Baktusta katselin jonkin aikaa, ennen kuin päätin tehdä sellaisen itsellenikin. Neulotut tiskirätit herättivät aluksi hieman kummastusta, mutta lopulta päätin kokeilla, kun löysin sattumalta Novitan Bambu-lankaa tarjouksesta. Yhdestä kerästä sain kaksi rättiä. Mallit ovat omasta päästä. Neuloin rätit jo aikoja sitten, mutta päättely vei aikaa (olihan yhdessä rätissä hurjat kaksi langanpäätä). Meinasin tehdä rätit omaan keittiööni, mutta lopulta ne päätyivätkin meidän keittiöömme. Jep, meidän tarinamme jatkuu. :)


3 kommenttia:

Omppumato kirjoitti...

Onnea :). Ihania uutisia!

Miia kirjoitti...

Kiitos, Omppumato. :)

Sanna Koo kirjoitti...

Hah, suhteemme muotiin on kovin sama :) Legginsit vaikuttavat ehkä vähän siltä, että niille nauretaan 15 vuoden päästä niin kuin nyt otsispermiksille. :P

Mukava blogi tämä, jään lukemaan!