18. kesäkuuta 2014

Kännykkätasku

Tein uudelle puhelimelleni tuollaisen suojataskun. Ohjeen löysin Villapata kiehuu -blogista. Tasku tuli melkoisen halvaksi, sillä päällikangas on jämäpala Anttilasta (kankaasta on tehty jo tyynynpäällisiä) ja vuorikangas saksittu miehen vanhasta t-paidasta. Kankaiden välissä on puhelinluettelon kansista leikattu suikale kovikkeena. ;) Nappikin löytyi omasta jemmasta.


 
Teimme miehen kanssa yhteistyöprojektina reunasuojan pinnasänkyyn. Mies leikkasi palat vaahtomuovista ja mie ompelin kankaat niiden päälle. Kangas on ostettu Ikeasta. Tein siitä ensin kangastaulun pinnasängyn yläpuolella olevalle tauluhyllylle, ja lopulta siitä riitti kangasta vielä yhteen tyynynpäälliseen. Lisäksi ompelin sängylle vielä keltaiset tyynynpäälliset (kangas jälleen Anttilasta).





30. toukokuuta 2014

Vauvan peitto

Onko oikeasti mennyt jo kaksi kuukautta? Ihana pirpanamme syntyi huhtikuun 5. päivä. Vauva-arki on sen verran aikaavievää, etten ole yksinkertaisesti ehtinyt päivitellä blogia. Sanonta "vauvat vain syövät ja nukkuvat" ei päde meidän tyttöömme; hän kyllä nukkuu yöt hyvin (viime yönä hän nukkui seitsemän tuntia putkeen, siis pelkän rintamaidon voimin, hurraa!), mutta päiväunet otetaan yleensä vain äidin sylissä. Lisäksi pirpana on ilmeisesti alkanut kiinnostua ympäröivästä maailmasta siihen malliin, ettei enää viihdy vaunuissa. Kantoliina olisi kiva, mutta tyttö ei viihdy siinäkään kovin pitkään, koska näköalat ovat siinäkin melko rajalliset. Onneksi meillä on kantoreppu, johon tytön saa laitettua naama menosuuntaan.

Ehdin saada peiton valmiiksi juuri sopivasti ennen vauvan syntymää. Mallineule löytyi Siskoneule-blogin tiskirätin ohjeesta.



 




Ohje: Siskoneuleen Siksak-tiskirätin mallineule
Langat: Novita 7 veljestä (keltainen) reilu kerä ja Red Heart Anne Geddes Baby -lankaa (valkoinen) vajaa kerä



Tytön syntymän jälkeen pinkki tiskirätti on ainoa neule, jonka olen saanut valmiiksi. Se on tehty hyväksi havaitusta Novitan bambulangasta.


25. maaliskuuta 2014

Kuulumisia

Niin se aika juoksee. Blogin päivitys on vähän takkuillut, koska mielessä on ollut noin tuhat muuta asiaa. Yritän parantaa tapani.

Kävimme kesälomalla Lapissa ja toimme kotiin ison kasan poron sarvia. Halusin hyödyntää niitä sisustuksessa, mutta hauskalla tavalla. En siis kaivannut meille mitään mökkityyliä (eli ei pelkkiä sarvia seinälle tai naulakkoa eteiseen tms.). Onneksi löysin Ravelrysta kivan ohjeen. Lopulta seinälle päätyi tällainen:




 Lanka taisi olla Novitan Kaikua, menekki noin puoli kerää. Ohje siis löytyi Ravelrysta nimellä My dear - a deer trophy. Ohjeessa myös sarvet on neulottu, mutta halusin tosiaan käyttää aitoja sarvia. Korvia piti vähän tukea rautalangalla, jotta ne pysyisivät kuosissaan. Iskä auttoi kiinnittämällä sarvet puiseen taustaan. Ai niin, muokkasin ihan vähän ohjetta ja neuloin päätä pikkuisen pidemmäksi. 

Yllä olevan jutun lisäksi olen työstänyt kaikenlaista muuta pientä. Tärkein niistä on kuitenkin vielä mahassa... jep jep, täällä odotetaan. :) Eikä pitäisi mennä enää kauan. Lähtö synnärille saattaa itse asiassa koittaa minä päivänä hyvänsä. Odotellessa olen mm. neulonut yhdet villapöpät:

 Ohje: Villapöpät, Ulla 01/08
Lanka: Novita Puro, 50 g

Äiskä neuloi toiset villavaippahousut eri ohjeella (en muista enää, mistä ohje löytyi), ja ompelimme yhdessä yhden taskuvaipan. Ei ollut ihan miun juttu tuo ompelu... muutaman kerran meinasi hermo palaa. ;) Ohje on kyllä hyvin simppeli, mutta materiaalit olivat jotenkin hirveen hankalia työstää. Onneksi sain ostettua serkulta ison kasan kestovaippoja, niin ei tarvitse niitäkään enää ommella. Ja tuo ommeltu vaippa on vastasyntyneelle ihan liian iso muutenkin. Villapöpien neulominen oli kyllä mukavaa, ja ajattelin tehdä vielä toiset, vähän pienemmät, samalla ohjeella. Tässä vielä kuva äiskän neulomista housuista ja siitä yhdestä ommellusta:





15. joulukuuta 2013

Rannekkeet

Puin yhtenä päivänä töissä 3/4-hihaisen työpaitani päälle samanpituisilla hihoilla varustetun neuletakin. No, ranteethan siinä jäätyi. Siis sisätiloissa. Mitäpä tuohon selittelemään, palelen herkästi. Tarvitsin siis rannekkeet. Jatkopalat. Lisähihat. Millä nimellä noita nyt haluaakaan kutsua. Hyödynsin taas kaikenlaisia riemunkirjavia jämälankoja ja sain lopputulokseksi ihan hauskat neulekaistaleet, joita voi käyttää myös tilanteessa, jossa takin hihat nousevat liian ylös (yleensä pyöräillessä), paita on lyhyttä mallia, ja ranteita paleltaa. Olen tähän asti käyttänyt tuohon tarkoitukseen säärystimiä (heh), mutta nyt on sitten sitä varten ihan omat rannekkeet!

Näitä voi käyttää kummin päin haluaa (siis resori voi olla ylhäällä tai alhaalla, tarpeen mukaan):




Käytössä ovat olleet ja varsin toimiviksi olen ne havainnut. 

30. lokakuuta 2013

Okrankeltainen ihanuus

Siis juttuhan on niin, että huiveja ei ole koskaan liikaa. Se on sitten ihan eri asia, haluaako käyttää aina vain sitä yhtä ja samaa, joka nyt sattuu olemaan vain niin älyttömän kiva. Tästä okrankeltaisesta huivista taisi tulla miun uusi suosikki. Vähän karkeahan se on, vaikka kastelin sen huuhteluainevedessä. Mutta lämmin se on kuitenkin, vaikka onkin reikäinen. Ja niin ihanan värinen!

Huivista tuli tosi uniikki, sillä olin kyllä jakanut lankavyyhdin kahteen osaan, mutta en ollut punninnut keriä, joten lanka loppui tietysti kesken. Onneksi sitä ei hirveästi huomaa (eikä se ainakaan käytössä haittaa). Toinen pää on siis vähän "pyöreämpi".

"Saa hymyilläkin vähän..."
Hihihii.
"Ota ny viel yks kuva."
Huivi meinasi lähteä lentoon tuulisessa säässä.


Malli: Lacy Baktus
Lanka: Pirkanmaan kotityön Pirkkalanka, yksi vyyhti

13. lokakuuta 2013

Puuvillaa

Löysin alkukesällä lankakorista edellisenä kesänä kesken jääneen neuleen. Se häiritsi niin paljon, että pakkohan se oli neuloa pois kuleksimasta. Kiva tästä tulikin, vaikka en ehtinytkään käyttää tätä vielä tänä kesänä kertaakaan. Kesäloma oli sopivasti elo-syyskuussa, ja työ valmistui loman alussa, mutta en enää tarennut pitää neuletta (missä helteet, missä?). Näin jälkiviisaana on hyvä todeta, että neuleen alle mahtuu vallan mainiosti myös ohut pitkähihainen.

Langat olen ostanut kirpputorilta. Pussillinen ekolankaa olikin aikamoinen löytö, sillä koko satsi taisi maksaa kokonaiset kuusi euroa. Jos kaikki vyötteet ovat tallessa, puseroon meni viisi kerää, ja lankakoriin jäi vielä neljä kerää.




Malli: Naisen kaarrokepusero, Moda 4/2009
Lanka: Marks & Kattens Eco Baby bomull, 250 g (?)

11. heinäkuuta 2013

Väriä, kiitos

Turkoosi on ihana väri, samoin pinkki. En osannut valita, kummasta kankaasta tekisin uudet tyynyt makuuhuoneeseen, joten tein molemmista. Valkoista päiväpeittoa vasten ne näyttävät melko raikkailta. Vaaleanpunainen isoäidinneliötyyny on tehty pari vuotta sitten, ja sininen päällinen on ostettu joskus jostain. Turkoosi kangas on Anttilasta ja raidallisen taisin löytää Kontista.


Mikäs sen ihanampaa kuin kesä ja pirtsakat väriyhdistelmät!

Tauluhyllyn pionikuvat on otettu vanhalla pokkarilla, joten kuvien laatu ei päätä huimaa, mutta olkoot nyt tuossa toistaiseksi, kun sopivat väreihin. :)


Lankakorissa odottaa eräs pingotusta vailla oleva vaatekappale. Jospa saisin sen kohta tännekin...